Oho. Tuli pieni blogitauko.

Joku kumma tulppa iski, mistä lie johtunut. Monesti teki mieli raapustaa jotain, mutta en vaan saanut kynää käteeni.  Sama tulppa levisi sitten häiritsemään päättötyötäni, mutta sain sen viime viikolla räjäytettyä pois ja näköjään vaikutukset ulottuvat yllättävän kauas. Todella mukavaa.

Kerronpa tässä sen kikan, jos joku joskus vaikka joutuu kirjoitustulppailmiön uhriksi. Vinkki on alun perin Julia Cameronilta, joka kutsuu tätä aamusivuiksi. Idea on siis kirjoittaa aamuisin kolme sivua puhdasta tajunnanvirtaa, tyhjentää mieli kaikesta miettimättä sen enempää.

Sain vinkin kirjoittaa kolme kertaa 10 minuuttia kerrallaan, joka sopii mulle paremmin. Kirjoitan epäortodoksisesti koneella, se kun on niin paljon miellyttävämpää ja nopeampaa kuin käsin rustailu. Olen tainnut kirjoittaa näitä ns. aamusivuja viime keskiviikosta lähtien (enkä todellakaan aamulla), ja niin hullulta kun se saattaa kuulostaakin, homma on auttanut kovasti. Sen lisäksi että on todella puhdistavaa kirjoittaa ihan diipadaapaa ilman mitään muoto- tai laatuvaatimuksia niin sain jonkun otteen päättötyöstäni ja sain heti tehtyä sitä ihan eri meiningillä kuin kertaakaan koko kesänä. Mikä helpotus.

Hiukan harmittaa etten pyytänyt apua tähän vaivaan jo aikaisemmin, olisin varmasti saanut vinkin samasta lähteestä, sillä nyt yksi iso deadline on jo ensi viikolla ja homma on vielä aika levällään. Tosin parempi tämäkin kun ei mitään, muuten oisin varmasti kuallut stressiin. Nyt vaan melkein.

Ai niin, ehkä se homma etenisi vieläkin paremmin, jos ihan vaikka ryhtyisin kirjoittamaan sitä enkä vaan kirjoita siitä.